104. Ponityttö ilmoittautuu

Joo tosiaan oonhan mä tässä lomalla kerinnyt heppailemaankin, tai no heppailu saattaa olla väärä sanavalinta sillä kyseessä on poni.

Eli käyn nyt kerran viikossa ratsastamassa Marikan tunnilla Alli-ponia. Nyt on kaks tuntia takana. Viime viikon tunnilla aiheena oli vaan se että katottii miten se poni oikeen toimii ja mitä sen kanssa pitää tavoitteeksi ottaa. Eli Alli on vasta viisivuotias ja sen kanssa meillä on tavoitteena totta kai ponin eteenpäin vieminen niin paljon kuin näin vähällä treenauksella pystyy ja että Alli oppisi kantamaan itse itsensä. Heti kun tiputin allin pään tyhjänpäälle niin poni lähti kiihdyttämään, tästäkin tavasta pitäisi päästä eroon.

Noh nyt sitten toisella ratsastuskerralla tehtiin ensin semmoista että kulmassa voltti, suoralla väistö muutama askel, suoristus ja taas väistö. Ei ollut ongelmia tuli pari tosi hyvää pätkää väistöä.

Ravissa sitten harjoiteltiin sitä että tahti pysyy samana vaikka vaikka annan ohjilla löysää ja pikkuhiljaa alkoi onnistumaankin. Sit tehtiin taas kulmassa volttia ja siittä sitten keskihalkaisijalle ja taas halkaisijalla ei saanut lähteä poni kipittämään. Meillä meinas aina mennä se kääntyminen halkaisijalle vähän pitkäks mut sit.. sit sieltä tuli kyllä niiin hienoja kääntymisiä ja kulmia. Voi vitsi alli oli niin mahtava että väkisinki alko hymyilyttää.

Laukat otettiin pääty ympyrällä. Allilla on selkeesti oikea laukka parempi. Eipä oikein muuta voi sanoa, ympyrällä laukkaa työstettiin.

En ymmärrä miten minä joka rakastaa ja ihannoi isoja hevosia on ratsastanut viimeiset kaksi vuotta poni kokoisilla olennoilla.  Connemara tamma Heta, piensuokki Hippu, issikka Diku ja nyt sitten tämä welsh Alli. Eikä opistonkaan suokit kovin päätä huimaavan korkeita ole.

Hipusta puheenollen, kävin silläkin ratsastamassa yksi päivä. Voi vitsi oli niin ihana nähä hippulaista pitkästä aikaa ja se oli ihana oma itsensä, samanlainen kuin vuosi sitten. Ratsastaessa löytyi se sama yhteinen sävel, oli niin kotoisa istua taas Hipun selässä. Omistaja sanoi että saan tulla toistekkin ratsastamaan, eiköhän tässä aikaa ole sen verran.

Että tälläistä hepparintamalla tänä kesänä. Kuvaton postaus, pahoitteluni siitä!

103. Tää ilta on meille, mun sielunsiskoille supernaisille!

Tulihan sitä vettä ihan tarpeeks kahen viikon aikana, nyt vois jo pikkuhiljaa loppua toi sateinen keli. Jeps nyt on derbyt ja kisaviikko takana ja kesälomaa kulunut jo viikko! Vielä neljä jäljellä ja sit takas opistolle <3

Noi kaks viikkoa oli kyl aivan mahtavat, täytyy myöntää että kyllä tuli ypäjän kesäyöt tutuiksi meinaa varmaa joka yö tulin 12 jälkeen opistolle ku kavereiden kans halus viettää aikaa ennen ku loma alko. Kovasti oli mietinnän alla miten mä pärjään viis viikkoa kotona ku on tottunu kaikkeen vapauteen. Ypäjällä en oo tilivelvollinen kellekkää menemisistäni, ei tarvii kellekkää ilmotella et joo nyt meen sinne ja sinne ja tuun tähän ja tähän aikaa kotia.

Mut juu tosiaan nyt oon viikon verran kotona ollu, tai no tulin viikko sit sunnuntaina ja suuntasin sit jo torstaina suoraan töistä kohti Huittisia, ypäjä osuu sopivasta tohon matkan varrelle ni poikkesin sit ypäjän kautta ja joskus 8 jälkee oltii sit Huittisissa, Emilialla. Emma oli jo keskiviikkonna menny sinne ja neea tuli sit mun kans samaa matkaa Loimaalta. Juhannusta sit vieteltii neljän hengen porukalla emilian luona. Aivan mahtavaa mää niin rakastan mun SUPERNAISIA!!

Grillattiin, tehtiin salaattia ja boolia. Syötiin ja juotiin hyvin ja kuunneltii hyvää musiikkia, eli suomi iskelmää. Ja tietysti hyvä seura kruunasi koko illan.

Lauantaina emma ja neea lähti ja mää jäin viel emilialle. Jos joku uutisista luki niin juu huittisis riehu se joku tyyppi aseen kans ja poltti oman talonsa, ei siinä oltii emilian kans siin aika lähellä ja nähtii sen talopalon savu ja poliisit ja ambulanssit sun muut. Ja ei muka vaaraa lähellä asuville jos joku jäätävä takaa-ajo ja aseen kans heilu ja poltti talonsa?! Kieltämättä vähän alko jännittää ku emilian äiti soitti et joo siel alueel heiluu joku aseen kans, laittakaa ovet lukkoo. Mut joo onneks saivat sen kiinni ja uskallettiin nukkuaki yöllä.

Leffailta :3

Sunnuntaina sit taas oli Huittisista suunta ypäjälle viel vähä moikkailee porukkaa. Ja tosa illalla 10 aikaa kotiuduin reissulta. Oli kyl ihan mahtavaa ku pääs ypäjäl käymää, on siitä vaan niin koti tullu ja ne ihmiset on ihan mahtavia ku tutustuu! On täs vuoden aikana kyl saanu tärkeitä kavereita, niin opistolta ku kylältäki. Pelottaa jo ajatus miten kahen ja puolen vuoden päästä käy ku valmistun, jos nyt jo tekee viikko tiukkaa olla ilman kämppiksiä ni miten mä pärjään sit tulevaisuudessa yksin?

Tää kotona asumisen tuska on kyllä kamala, en varmasti halua opiston jälkee muuttaa pitkäksi aikaa kotia! Omaan kämppään vaan heti kun mahdollista, tuun niin paljon paremmin toimeen porukoiden kanssa kun ei saman katon alla asuta. Äiti ehottiki jo et voisin muuttaa loman ajaks mummille.. Hyvä idea, täytyy harkita.

Nyt sitten koitan keksiä kaikenlaista teksää neljäks viikoks, eiköhän aika mee nopiasti ja pian pääsen takas sivistyksen ulkopuolelle mun ihanien kämppisten seuraan.

102. Nyt auringonnousut vastaa pilkkuu

Noniin nyt on taas kotiuduttu opistolle. Tosiaan viime tiistaina matkasin kotio jo päivällä ja ilta menikin sit kotona perheen kanssa ja käytiin mummulassa.

Keskiviikkona olin aamun kotona ja iltapäivällä sit pari tuntia ihanan naapurin tädin kampaamossa. Tai siis entisen naapurin. Oli jo melkein hyvästo homelatvat, mut eei ekan pesun jälkee tuli vihreet esiin.

Torstaina olin päivän aadalla ja sit koti-ilta perheen kanssa. Aadan kanssa kahviteltiin ja käytiin mopoautolla aadan iskällä, tällä kertaa aada ajoi kun se vihdoinkin kortin sai.

Perjantaina näin sitten kaikkia muita kavereita. Ensin pyörittiin kaupungissa ja sitten hankittiin mulle kypärä ja lähettii mopoilla liikenteeseen. Loppujenlopuksi päädyttiin laavulle grillaamaan. Oli niin kiva pitkästä aikaa vaan istuskella ja jutella, sitä en oo ton porukan kanssa tehnyt melkein vuoteen.. Oli vähän outoa olla mopoilla ajelemassa ku koko vuoden vaa autojen kyyisä ollu.

Lauantaina sit aamulla puol 8 töihin, pikasesti kotona suihkussa ja 15 kaverin ylppäreihin. Sieltä sitten 17 bussilla ypäjää kohti ja toisiin valmistujaisiin. Huhhuh on tää elämä yhtä juhlaa.. eiku.

Sit oonki kolme päivää maannu vaa opistolla, kun ei oo ollu _mitään_ tekemistä. Tai no onhan tossa tullu kylällä käytyä mut ei sit kauheesti muuta.

Tänään sit vihdoinki alko työt!! Jes ihanaa, alko toi toimettomana makailu kyllästyttää jo sunnuntai iltana meinaa. Elikkä oon esteryhmässä ja aamulla oli sit derbykentän radan rakennus. Sitten 11 oli maastoestetuomarikoulutus ja ruokatauko ja 13 takaisin derbykentälle. Mulla on taas toi fakin rakke kipeä, eli musta ei kauheesti ollu apua esim. johteiden kantamisessa ku en oikeella kädellä pysty niin painavia esineitä nostamaan. 15 aikaan oli hommat tehty ja päästiin pois. Oli ihan tajuttoman kuuma! Ja huomenna vielä kuumempi.. oivoivoi.

 Ja tänään luin wilmasta ilouutisia!! Tää tyttö pääsee vuodenvaihteen jälkeen opiskelemaan kengitystä, jes just se ainut suuntautumis vaihtoehto johon oikeesti halusin. Ihan huippua sillä meidän koko "oma porukka" pääs kengitykseen.