Heta lastattiin jälleen koppiin ja kohti Takkulan kenttää! Taivas näytti uhkaavan tummalta ja jo äsken oli vettä tullut..
Takkulan isolla kentällä odotti "pelottavia" esteitä. Pari aitaa, joku ihme möhkäle ja.. vesimatto!
Alku tunnista Heta kiiti taas aivan liian kovaa, taaskaan en saanut sitä rauhoittumaan.. Ja nyt oli vielä järkyttävän iso alue kaahailtavana, pienempiin kenttiin tai maneesiin verrattuna. Pysähdykset sujuivat paremmin siltä osin, että jaksettiin seisoa paikoillaan. Pää nyt ei ollut ihan siellä missä sen olisi pitänyt olla, mutta olin tyytyväinen kun pää ei heilunut ylös ja alas.
Laukat sujuivat siinä määrin paremmin kuin ravit, koska poni ei mielestäni juossut liian kovaa. Ja kuuntelikin hyvin. (Tai siis Hetahan kuuntelee lähes aina, kääntäviä apuja, hidastavat avut täytyy ottaa voimakkaamin). Tultiin neljän kavaletin pientä ( 20-30cm) innaria molempiin suuntiin pari kertaa.
Sitten aloitettiin hypyt. Hyppäsin kerran oikelta kirjavan aidan, jonka vieressä oli kukkia. Ei ongelmaa, korkeus oli varmaan 50-60cm.
Seuraavaksi vihreä aita, jonka päällä puomi. Korkeus 60-75cm (en voinut laittaa 80cm koska se ei näyttäny niin korkealta :D). Ekalla kerralla Heta ei ollut yhtään avuissa ja vaihtoi laukkoja miten sattui, suoralla uralla. Itse annoin epäröinnille liikaa valtaa ja tuloksena kielto. Uusi yritys --> nyt työnsin epäröinnin pois "tuostahan me mennään!" -ajatuksella. Pidin ponin halussa, en päästänyt kaahaamaan ja yritin keskittyä (huom. yritin :D). Yli! Jes, ei se niin vaikea ollutkaan, hyvä Heta ja minä!
Meille "suotiin" pieni levähdys, ennen kuin alettaisiin hyppäämään "möhkälettä". Ei mitään hajua mikä sen oikea nimi on, joten se on möhkäle :D. Korkeutta veikkaisin sillä olevan n. 70cm. Otin ohjat käteen, let's hypätään..
Jälleen epäröintiä oli ilmassa, mikä mua vaivaa?! Ja kieltohan sieltä tuli. Toinen yritys, yli! Ja uudestaan, kielto. What happened? Epäröinkö itse taas liikaa? Uudestaan.. Yli, vielä kerran, tällä kertaa toisesta suunnasta. Tyylikkäästi "johteen" yli. Huooh, äkkikäännös ja uudestaan. Nyt mennään! Yli, huhhuh, hyvä riittää.
Miten tää esteratsastus voikin olla vaikeaa? Ja juuri kun huokaisen helpotuksesta, me tehtiin se. Muistan että vielä on yksi este. Vesimatto. Epävarmuus hiipii taas esiin, juurihan työnsin sen pois!
Hetken kävelyn jälkeen nostetaan laukka. Kohti vesimatto ja sen yli! mitä?! ei sittenkään, Nyt Heta, minä määrään, tästä menn.. ään. Äkki pysähdyn reilusti ennen estettä. Ja tämä monta kertaa uudestaan, joka kerta seisotaan hetki esteen edessä, tästä mennään yli. Maton leveyttä pienennetään ja pienettään, joka kerta kielto ja kun yritti ajaa yli, tuloksena potkua ja pystyyn hyppimistä. Hienoa! Lopulta esteenä on kaksi maapuomia! Kielto?! Nyt kuule poni, ollaan me menty korkeampiakin puomeja. Ja nii me hypättiin käynnistä, tyylikkäästi kahden vierekkäisen maapuomin yli. Hyvä Heta! Juuri näin. Puomeja korotetaan, n. 30cm. Meinaa kieltää, eikun nyt yli! Ja näin. Vielä pari kertaa, oho nyt siinä on jtn sinistä alla, antaa olla, jälleen yli. Hyvä tyttö hyppäsimme juuri vesimaton yli, eihän se niin pelottavaa ollutkaa? Ja toinen kerta. vielä kolmas. Joka kerta vähän epäröintiä, mutta yli mentiin hienoilla loikilla. Nyt riittää. Vettä on satanut kaatamalla koko ajan kun ollaan vesimattoa yritetty hypätä.
Sekä minä että poni ollaan hikisiä ja märkiä. Käveltiin maneesissa loppukäynnit. Onneksi otettiin ponille sadeloimi mukaan. Äkkiä poni kuntoon ja koppiin!
Kotona vaihdettiin sadeloimi, fleeceen ja perin pohjainen harjaus. Poni sai pitää fleecen vielä sen aikaa kun laitettiin tavarat paikoilleen. Huhhuh, olin ihan poikki. Mutta hyvillä mielin. Ja varma siitä että Heta ei kyllä ollut ikinä edes nähnyt semmoista mattoa, kun niin paljon pelkäsi. Mutta mentiin yli ja olen tyytyväinen.
Kuvia ei ole hypyistä. Videota on niin hypyistä kuin kielloistakin. Ainoastaan vesimatto hypyt jäi puutumaan, joka harmittaa aikas paljon. Vesimaton kieltoja on pari. Mietin nyt tässä viitsinkö edes julkaista videota, jonka väsäsin esteistä. Saa nähdä..
sataa sataa ropisee.. |
Meidän kukkapenkistä löytyi korvasieniä! Kukkapenkistä, jossa kasvaa öö voikukkia? |
vihdoinkin mansikkapenkki valmis ja taimetkin sinne laitettiin♥ |
Oltiin eilen myös kalassa, Tässä veljen ahven, itse sain paljon isomman ;) |
tämä kuva silloin kun ei nykinyt.. eli aika nopea olin ottamaan kuvan, koska mato-ongella nyki jatkuvasti! Isoja särkiä tuli varmasti pari kymmentä, kaikki päästettiin takaisin järeveen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti