51. Erikoispostaus: treenausta ja muuta semmoista

Nojoo tää ei kyllä nyt oo se viidennenkymmenennen sijaispostaus, mut mulla nyt iski inpis tämmöiseen..

Ensinnäkin, vaikka mulla on hyvä peruskunto niin oon silti tosi laiska liikkumaan. Onneksi 2-3x viikossa vikellystreenit ja ratsastus pakottavat ja etenkin onnistuneiden treenien jälkeen mulla on tosi hyvä olo. Ratsastushan on fyysisesti ja välillä henkisestikin rankkaa. Samaten vikellys.

En pidä itseäni lihavana, enkä laihana, vaan juuri sopivana. Tosi outoa sanoa näin, koska mun ikäisillä tytöillä pitäisi olla huono itsetunto ja itseään pidetään läskinä tai muuten epäsopivana. Joo minussa on asioita joista en pidä, mutta silti olen kaikinpuolin tyytyväinen kehooni.

En ymmärrä mitä ideaa joissakin dieteeissä sun muissa laihdutuskeitoissa on järkeä. Miksei ihminen vaan syö normaalia kotiruokaa ja liiku säännöllisesti? Miksi täytyisi näännyttää itsensä nälkäkuoleman partaalle olemalla syömättä? Ja tähän väliin tälläi: salkkarit antaa tosi hyvää esimerkkiä nuorille!

Mun omat ruokailu tottumukset arkisin on tämmöiset:
-aamupala klo 6.30
-lounas koulussa, riippuu ruuasta minkä verran syön ja mitä syön
-välipala, yogurtti tms.
-illallinen, jotain kotiruokaa yleensä reilu annos
- iltapala, yogurtti, muroja tms.

Lisäksi näiden välissä saatan napostella jotakin, kuten kuivattuja hedelmiä. Viikonloppuisin rytmi on vähän erillainen.

Mun liikunta painottuu usein viikonlopulle, kun on treenit. Mutta viikolla kävelen kotoa pysäkille ja pysäkiltä kouluun, melkein joka päivä. Ja kun iltapäivällä kävelen saman matkan niin päivässä se tekee n. 5km reipasta kävelyä. Toki on päiviä kun pääsen jompaankumpaan suuntaan äidin kyydissä. Keskiviikkoisin mulla on aamusta 2h liikuntaa. Liikka tunneilla oon mukana ja teen parhaani. Lajeja joista en niin välitä on uinti ja luistelu. Mutta esimerkiksi pesiksestä ja sählystä pidän.

Ratsastustunnilla joudun koville, koska tunnilla ei ole muita olen koko ajan opettajan silmän alla. Totta kai meillä on niitä pieniä lepohetkiä, mutta kun työskentelen hevosen kanssa kaikki energia ja ajatukset täytyy pistää siihen. Pidän esteratsastuksesta eniten, koska siinä on vauhtia ja tietynlaista jännitystä. On mahtava tunne kun kisoissa pääset vetämään radan täysillä ja adrenaliini alkaa virtaamaan. Tietysti kouluratsastus on kaikenperusta ja sitäkin me treenataan ahkerasti, mutta koulukisoissa en saa sitä samaa jännityksen tunnetta kuin esteillä.

Vikellys on mulle, etenkin laukassa, jatkuvaa kamppailua itseni kanssa. Mun fyysinen kunto ei oikeen ole vielä tarpeeksi hyvä ja tietyissä liikkeissä pää ottaa vastaan. Jos tiedätte sen tunteen kun "ei vain pysty" ?

Kotona oon tosiaan aikas laiska. Jos vaan jaksaisin vetää itseni ulos ja lenkille.. Kunnon lenkin jälkeen mulla on taas se hyvä olo joka kestää koko loppu pävän/illan. Ja meillähän on koiralle juoksuvyö, jota käytän. Typyn kanssa on kiva lenkkeillä kun se on niin reipas ja juoksee mielellään, ja vauhtia riittää.

Oon pyrkinyt tekemään kotona lihaskuntoa ja venyttelemään, pari kertaa viikossa. Yleensä punnerran, teen erilaisia vatsalihassarjoja ja selkiä.

Nyt mulla ei oo mielessä enään mitään sanottavaa aiheesta :D kysykää jos on jotakin kysyttävää ja kertokaa mitä piditte postauksesta?