Juu sunnuntaina en sit mennykkää tallille ku äiti unohti aamulla et sen pitäis herättää mut (en voi sietää herätyskelloa ja oon sen jälkeen tuplasti pahantuulinen) ja iskälle ei käyny et olis mut sit 10 vieny.. ja pinjalle ei taas käynyt päivä/iltapäivä ja illal en sit saannukkaan kyytiä. So, ponilla vapaapäivä.
No mut maanantain oli sit tunti. Aluks oli tarkotus mennä sil rungottomalla (yök), mut ku ei se poni liikkunu mihinkää. Menin siis ilman raippaa.. noh jtn vartin menin sil satulal ja sit pinja kysy et otetaanko satula pois, jep kyllä otetaan. No sain siihen sit viel jonku 20cm esteraipan, millä napautin lavalle. Kyllä se siitä pikku hiljaa alkoi liikkumaan. Ja itse asiassa ravi tehtävässä (käynti väistö pitkäsivu, ravi, ravi ympyrä lyhyellä sivulla ja ravi väistö pitkä sivu, sit käyntiin) Pinja sanoi et Allu näyttäis lähtevän laukkaan.. Ja niin se kyllä sitte höyrysi ravi eteen päin että joutui kunnolla pariin otteeseen pidättämään, että saatiin se käynti. No sit muut alkoi tekemään laukka tehtävää, tai siis Leevi sai nostaa pitkillä sivuilla, Upi ja Seta vuoron perään pinjan edessä ympyrällä. Sit lopuks menin Allun kanssa siihen ympyrälle, ensin ravia ja sit 'huomaamattomasti' laukka.. No ei se kovin huomaamaton ollut mutta kaksi askelta laukkaa ja se riitti. Sitten suunnan vaihto. Nyt leevi ja Allu saivat nostaa pitkillä sivuilla. No siinä me sitten oltiin jossakin vaiheessa Allun kanssa talliin päin, pitkällä sivulla, oik. kierros. Annoin pohkeita et lähetääs raviin ja siit ravista laukka, mutta ku painoin pohkeet kiinni, ni sillon räjähti. Allu veti kunnon pukkeja ja sitten laukkaa. Sain laukan nopeasti haltuun ja ilmeisesti myös muutkin hevoset olivat kurissa. Säikähdyksellä selvittiin. Oli muuten aika makeen tuntusta ku pysy siel selässä ilman satulaa! Nohnoh oisko ollu sit seuraavalla kierroksella kun Seta oli meidän takana (kauempana takana..) ja säikähti jotakin, lähtien sit laukkaan. Allu sai siitä jonkun sätkyn ja Hyppi ilmaan ja kai se jotakin pukkejakin veti, mut tytöt sano et hyppi ilmaan. Kyllä se tuntukin siltä.. en oo mitään 6 vuotisen ratsastus 'urani' (joo terve mikään ura ole :D ), kokenut mitään sellasta. Kyllä vähän tärisytti sen sarjan jälkeen.. Oon kyllä ollut jos jonkimoisen hyppijän selässä mut tää oli uutta :D. Mut juu, loppu tunti sujukin sit rauhallisesti. Tein Allun kanssa käynti-ravi siirtymiä.
Noniin nyt sit päästiin tähän tiistaihin. Olin jo aamul aika pahantuulinen tai sillee, väsytti iha sikana ja olisin oikeesti halunnu jäädä nukkumaan. Tuntu etten pysy pystyssä, ku kävelin aamulla rappusia alakertaa. Onneks meil on kaiteet niis :D. Juu no kouluski olin väsyny jne. Ja sit iltapäiväl kauheella kiirella himaa, syötävää, vaatteiden vaihto ja tallille. Sit äidin hoputus taustalla Allu sisälle ja valmiiksi. Otettiin kotoon mun kahvat mukaan, Pinja piti kahvoja hyvänä ideana, ei tarvi laittaa satulaa (kun se rungoton on aivan järkyttävä) mut saa silti sit kiinni jostai ja tukee niistä jos jotaki tapahtuu. Nohnoh, käveltiin aluksi tiellä ja sit kentälle ravaamaan. maneesin päässä oli jotakin pelottavaa, Allun pää oikein meni alas kun se sillälailla käynnistä pysähtyi. Sit laukkaa takaisin tallille päin. Mut sen sai tosi nopeesti haltuu ja käännettyy takasi. Siitä eteen päin sit se jääty kokonaa ku käännyttii maneesiin vievälle pitkälle sivulle. Ei suostunu kävelemään.. Ja ei mul tietenkää mitää raippaa ollu ku kielto on kielto. Ja kannukset tosiaan unohtu. Ei se sit suostunu juuri ollenkaa ravamaan, tai siis töksähti heti melkei pysähdykseen kun olis maneesin suuntaan joutunut ravaamaan.. Käytii sit hakee liina et juoksutetaa ravia et se nyt ravais siinä kentällä. Tosi pienet pätkät molempiin suuntiin. Sidden vielä pellolle ratsastelee. Aluks ravia , mentii silleen tien suuntaisesti, ku siel toises pääs oli niin pimeetä jo (kentällä kummiski valo). No ravi tuntu tosi hyvältä Mutta kun käännyttiin maneesille päin ni taas se jääty ja pysähty! Sit se ei siitä enää liikunukkaa mihinkää, seiso vaa kun minä hikihatussa yritin sitä eteen päin saada. Tiedän ettei sais hermostua, mutta ku olin jo aamusta ollu niin pahantuulinen ja väsynyt, ni kyllä aloin jo olla hermoromahduksen partaalla. Varmaan me pari minuuttia seisottiin siinä ennen ku Allu sit liikahtiki ja lähti hitaaseen käyntiin (what happening :D . Mut sit taas portin kohalla stoppas ja meinas lähtee siit portista ulos (langat oli kyl kiinni). Siinä vaiheessa sit tuli se totaalinen hermostus mulle ja oikeesti mietin et mitä hittoo mä tääl teen ku mun piti nyt ettii ylläpito hevonen jonka kans voisin ite kehittyä (juu Tiedän että Allun kanssa todellakin voi kehittyä mutmut silti). No sit äiti sano et ku ei tosta näytä tulevan mitää, ni se haki mulle sen 20cm raipan. Kyllä Allu sit vastahakosesti liikku. Ja otettiinkin pari laukkapätkää. Oli tosi kivan tuntunen kunnes se taas alko hidastaa siel päässä, et käännyttäis maneesille päin! Mut eipä pysähtyny. Sit mentiinkin tielle kävelemään. Talutin Allua. Olin niin pettynyt itseeni että oikeasti mietin etten alkaisikaan allua vuokraamaan, vaan etsisin jonku über automaatin et voisin ikuisesti olla näin paskaratsastaja♥ ei vaiskaa, en mä niin miettinyt vaan mietin et miks haluun heti luovuttaa? Katellin 3 vuotta Ekun touhuja, enkä koskaan ollut sille tuntiakaan vihanen, en kertaakaa ajatellu 'vaihtaa' helpompaa jne. Mut miks nyt sit heti vastoinkäymisis haluun luovuttaa? Mikä muhun on menny? Mietin sit viel et miten oliski ollu helppoa jos olisin saanu sen Ekun, vaik siit ei ookkaa estehevoseks (kisoihin).. Kai kaikki sit vaa luulee et ne kisat on mulle se tärkein? Et haluun treenata hevosta, jotta voisin kisata jne. halooo, ei todellakaan niin! Argh alan tääs kiehumaan tääl :// ja oivoi ku mua taas väsyttää, huooh. Mutta tää on kai sit tätä elämää..
Täs nyt sit tän hetken biisi, tai semmonen minkä haluisin kertoo yhelle jota en koskaa nää♥
lähinnä 0:15 - 0:45
Hahhaa kyllä arvasitte oikein, Ekku♥
+
It's so beutiful and makes you wanna cry
// Love you now and for ever,
Verkkuw
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti